Tiedote - Vuosi 2003 - lämmintä pohjoisessa ja vähäsateista lounaassa

Kuva: Eija Vallinheimo

Vuoden 2003 lämpötiloista muistettaneen parhaiten vuoden alun paukkupakkaset ja heinäkuun helteet sekä trooppisen kaltaiset olosuhteet heinä-elokuun taitteessa. Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuussa 7.1.2003 Kuusamon Kiutakönkäällä mitattu -41,9 astetta oli vuoden kylmin mitattu lämpötila. Mietoisissa Varsinais-Suomessa 15.7.2003 mitattu 33,3 astetta oli puolestaan vuoden korkein lämpötila.Vuoden 2003 keskilämpötila oli maan lounaisosassa 5...6 astetta ja muualla maan etelä- ja keskiosassa 3...4 astetta. Oulun läänissä ja Lapin läänin eteläosassa vuosikeskilämpötila oli +0,5 ...+3 ja Lapin läänin pohjoisosassa -1 ... +0,5 astetta. Vuoden keskilämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa suuressa osassa maata. Kuitenkin laajasti Oulun ja Lapin läänissä vuosi 2003 oli keskilämpötilaltaan noin yhden asteen keskimääräistä lämpimämpi.Vuoden 2003 sademäärä vaihteli maan keski- ja itäosassa 600-760 millimetrin välillä. Sen sijaan maan länsi- ja pohjoisosassa satoi 400-650 millimetriä. Vuoden sademäärä oli maan keski-, itä- ja pohjoisosassa yleensä lähellä pitkän ajan keskiarvoa, mutta maan länsiosassa satoi keskimääräistä vähemmän. Vuosisadannan vaje oli edelleen suurin Varsinais-Suomessa ja läntisellä Uudellamaalla. Näissä monin paikoin vuoden 2003 sadannan vaje vertailukauden 1971-2000 keskiarvosta oli yli 100 millimetriä. Kuitenkin edellisenä vuonna vastaava erotus oli paikoin yli 200 millimetriä. Sen sijaan maan itäosassa satoi vuonna 2003 huomattavasti runsaammin kuin vuonna 2002.Vuoden 2003 kuukausista vähän tai poikkeuksellisen vähän satoi koko maassa helmi-, maalis-, huhti- ja syyskuussa. Keskimääräistä suurempia sateita esiintyi maanlaajuisesti tammi-, touko- ja joulukuussa. Muina kuukausina sademäärät vaihtelivat lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Kesäkausi sujui myrskyittäIrenen päivän myrsky 5.4.2003 oli ajankohtaan nähden harvinaisen voimakas. Sen jälkeen koko kesäkausi sujui myrskyittä. Ensimmäinen syysmyrsky sattui vasta Mielikin päivänä 23. syyskuuta. Lokakuussa myrskypäiviä oli Perämerellä vain kaksi eikä marraskuussa myrskynnyt kertaakaan. Joulukuussa sen sijaan myrskytuuli puhalsi 11 päivänä. Myrskypäiviä oli eniten vuodesta 1990 alkaneen tilastoinnin aikana. Joulun jälkeen sattuivat vuoden kaksi ankarinta myrskyä, jotka aiheuttivat maan eteläosassa aineellisia vahinkoja. Tuuli oli ajoittain vaarallisen voimakasta myös maa-alueilla aiheuttaen mm. sähkökatkoja.

AuringonpaisteetVuonna 2003 aurinko paistoi 1500-1800 tuntia. Määrät olivat lähellä vertailukauden 1971-2000 keskiarvoja. Eniten auringosta nautittiin Ahvenanmaalla, jossa auringonpaistetunteja kertyi jopa lähes 2000. Heinäkuu oli rannikoillamme paitsi hyvin helteinen myös erittäin aurinkoinen. Loppuvuosi syyskuun jälkeen oli tavallista harmaampi, kun matalapaineet vyöryttivät Atlantilta runsaasti pilviä Suomeen.

Joulukuu poikkeuksellisen myrskyinenIlmatieteen laitoksen mukaan joulukuu alkoi tavallista lauhempana koko maassa. Heti 4.-6. joulukuuta kuitenkin myrskysi läntisillä merialueilla. Maan eteläosassa oli muutamaa päivää lukuun ottamatta suojaa joulun alusviikolle asti. Myös Lapissa oli muutamia lauhoja päiviä, mutta lämpötila pysyi siellä enimmäkseen nolla-asteen alapuolella.Joulun alusviikolla oli koko maassa kylmää. Voimakas matalapaine toi 21. päivänä pyryn ja sen myötä paksun lumipeitteen maan eteläosaan. Maan eteläosassa keliolot olivat tuolloin hyvin vaikeat. Joulu alkoi koko maassa valkeana sään ollessa aattoaamuna vielä hyvin kylmää. Kuitenkin jo aattoiltapäivällä lounaasta saapunut matalapaine lounaisine myrskytuulineen lauhdutti ilman hyvin nopeasti suojaksi maan etelä- ja keskiosassa. Joulupäivänä lännestä saapui uusi matalapaine, joka räntä- ja vesisateineen pyyhki yli koko maan. Maan lounaisosassa vesisateet olivat runsaita, paikoin vettä tuli yli 20 millimetriä vuorokaudessa. Jouluna laajalla alueella maan länsi- ja eteläosassa vallinnut erittäin leuto sää paljasti maan lumesta, mutta vuoden viimeiset voimakkaat matalapaineet 28. ja 29.12. saivat maan valkeaksi aivan etelärannikkoa lukuun ottamatta. Vuoden viimeiset päivät sujuivat kirpakoiden pakkasten merkeissä. Vuosi vaihtui talvisessa säässä, Lapissa pakkanen oli jopa kireää.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan joulukuun keskilämpötila oli etelä- ja lounaisrannikolla hieman nolla-asteen yläpuolella, muualla maan etelä- ja keskiosassa -1 ...-5 astetta. Oulun läänissä ja Lapin läänin eteläosassa kuukausikeskilämpötila oli -5 ... -10 ja Lapin läänin pohjoisosassa -10...-13 astetta. Siten joulukuu oli koko maassa 0,5 ... 2,5 astetta vertailukauden 1971-2000 keskiarvoa leudompi.Joulukuu oli Pohjanmaan maakuntia lukuun ottamatta sangen sateinen koko maassa. Erityisesti kuivuudesta kärsinyt Varsinais-Suomi sai sateita 1,5-kertaisen määrän pitkän ajan keskiarvoon nähden, kun sademäärä siellä ylitti yleisesti 90 millimetriä. Muualla maassa joulukuun sademäärät vaihtelivat 30-80 mm:iin. Niukimmat sateet tulivat Pohjanmaan maakunnissa ja Länsi-Lapissa, joissa satoi noin 30 millimetriä. Lumipeitteen paksuus vaihteli joulukuussa suuresti. Alkukuussa lunta oli niukasti jopa Lapissa ja Kainuussa, muualla maassa maa oli paljas. Kuukauden puolivälissä koko maa peittyi lumivaippaan, mutta joulun ajan vesisateet sulattivat etelärannikolla kaiken lumen pois. Vuoden 2004 vaihtuessa suurin osa maata oli lumen peitossa, vain etelärannikolla maa oli paljaana.

Lisätietoja:

Ilmastopalvelu, puhelin 0600 1 0601 (3,01 EUR/min + pvm)Palveleva meteorologi, puhelin 0600 1 0600 (3,95 EUR/min + pvm)

Vuoden 2003 tilastotJoulukuun säätilastoja internetissäMyrskytilastotUkkoskausi 2003