Marsista löytynyt todisteita virtaavista suolavesiliuoksista

Marsissa on havaittu useampaan kertaan merkkejä olosuhteista, jotka sallivat nestemäisten suolavesiliuosten muodostumisen. Merkkejä on havaittu paljon laajemmilla alueilla Marsissa, kuin aiemmin on uskottu. "MRO-satelliitin lisäksi myös MSL-mönkijän laitteet ovat havainneet merkkejä olosuhteista, joissa suolavesiliuosten muodostuminen Marsin pintakerroksissa on mahdollista", toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri.

Ilmatieteen laitos on ollut mukana Galen kraateria tutkivan Curiosity-mönkijän mittausten analyysissä, koska mönkijän mukana on myös Ilmatieteen laitoksen toimittama kosteusmittalaite. Curiosityn kosteus- ja painemittalaitteet perustuvat Vaisala Oyj teknologiaan ja Ilmatieteen laitos on kehittänyt niistä sopivat Marsin olosuhteisiin.

Nyky-Mars on kosteampi planeetta kuin on kuviteltu

Nykytietämyksen mukaan kolmisen miljardia vuotta sitten pohjoisen pallonpuoliskon valtameri peitti viidesosan Marsin pinta-alasta. Sittemmin Mars on kohdannut rajun ilmastonmuutoksen, jonka seurauksena nestemäinen vesi on kadonnut Marsin pinnalta. 

Vettä on edelleen sitouteneena napajäätiköihin ja pintakerrokseen. Myös Marsin kaasukehässä on pieniä määriä jäätä ja vesihöyryä. Uusimmat tulokset osoittavat, että olosuhteita, joissa nestemäisen suolaliuoksen muodostuminen Marsin pinnan tuntumassa on mahdollista, löytyy paljon aiemmin tiedettyä laajemmilta alueilta.

MRO tekee kaukokartoitusmittauksia Marsista

NASAn MRO-satelliitti, Mars Reconnaissance Orbiter, on tehnyt Marsin kaukokartoitusmittauksia vuodesta 2010. Jo muutamia vuosia sitten Marsissa havaittiin merkkejä tummista hiekkavalumista (RSL, Recurring slope lineae), jotka ilmaantuivat keväisin lämpötilan noustessa yli -23°C:n, ja katosivat taas syksyllä lämpötilojen laskiessa.

Mittaukset MRO:n CRISM-spektrometrillä samoilta alueilta paljastavat hiekkavalumien sisältävän hydraattisuoloja, joiden muodostumiseen vaaditaan nestemäistä vettä. Veden pysyminen nestemäisessä muodossa Marsin pinnalla voidaan selittää sillä, että marsperästä löytyneet perkloraattisuolat alentavat veden jäätymispistettä ja hidastavat haihtumista niin, että perkloraattisuolaliuokset voivat pysyä nestemäisinä jopa -70°C:ssä. Hydraattisuolojen löytyminen hiekkavalumista on merkki siitä, että vedellä on merkittävä osuus valumien muodostumisessa. Tällä hetkellä tutkitaan vuosittain ilmaantuvan veden mahdollisia kiertomekanismeja.

Lisätietoja:

Ari-Matti Harri, Tutkimuspäällikkö, puh. 050 337 5623, ari-matti.harri@fmi.fiMaria Genzer, Vanhempi tutkija, puh. 029 539 4724, maria.genzer@fmi.fi

Marsissa mahdollisesti suotuisat olosuhteet suolavesiliuosten muodostumiseen: http://bit.ly/1GefP9i

Ojha, L., Wilhelm, M.B., Murchie, S.L., McEven, A.S., Wray, J.J., Hanley, J., Massé, M., and Chojnacki, M., Spectral evidence for hydrated salts in recurring slope lineae on Mars, Nature Geoscience, 2015, DOI: 10.1038/ngeo2546

Martin-Torres F.J., Zorzano, M.-P., Valentín-Serrano P., Harri, A.-M., Genzer, M., Kemppinen, O. et al, Transient liquid water and water activity at Gale crater on Mars, Nature Geoscience, 2015, DOI: 10.1038/ngeo2412