Tiedote - Ihmisen ja automaatin tekemän säähavainnon ero on pieni

Koska vastaavan tyyppistä tutkimusta on niukalti, jouduttiin työssä ensin määrittelemään virhekäsite. Esimerkkinä virheestä voidaan pitää vaikkapa tilannetta, että henkilö havaitsee saman aikaisesti heikkoa, ei-jäätävää tihkusadetta ja heikkoa lumisadetta, kun taas laite, joka pystyy antamaan vain yhden koodin kerralla, ilmoittaa heikkoa ei-jäätävää vesisadetta. Tutkimuksessa selvitettiin, näkeekö laite tällöin väärin.

Tutkimuksen pohjaksi määriteltiin neljä erilaista virhetyyppiä. Perusperiaatteena oli, että havainnon täytyy vastata todellista säätilaa, eli vesi täytyy nähdä vetenä, lumi lumena, kirkas kirkkaana ja niin edelleen. Automaatin ja henkilön tekemän säähavainnon pitäisi olla sama. Henkilön ja laitteen tekemien havaintojen eroja vertailtiin saman aikaisesti mitattuihin virallisiin säätietoihin, esimerkiksi ilmanpaineeseen, kosteuteen, lämpötilaan, kastepistelämpötilaan, tuulen suuntaan ja nopeuteen. Näin löydettiin olosuhteet, joissa laitteen antaman tiedon virheen todennäköisyys on suurin.

Merenti-Välimäen väitöskirja on poikkitieteellinen ja se sijoittuu tilastotieteen, meteorologian, teknillisen matematiikan, laitetekniikan ja mittaustekniikan alueille. Yksi väitöskirjan esitarkastajista on tutkimusprofessori Juhani Rinne Ilmatieteen laitoksesta. Vastaväittäjänä on tilastotieteen emeritus professori Seppo Mustonen. Väittelijä, FL, Hanna-Leena Merenti-Välimäki on matematiikan yliopettaja Espoon-Vantaan teknillisessä ammattikorkeakoulussa.

Hanna-Leena Merenti-Välimäki väittelee 5. huhtikuuta kello 12.15 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Unioninkatu 34, sali XIV.

Lisätietoja:

Hanna-Leena Merenti-Välimäki, sähköposti hannalm@evtek.fi