Tiedote - Joulukuu päättyi harvinaisen kylmänä
Alin joulukuun lämpötila, 39,0 astetta, mitattiin Kittilän Pokassa jouluaattona. Lapissa joulunalusviikolla alin lämpötila oli -35 -39 astetta. Lukemat olivat vain parisen astetta joulukuun kylmyysennätyksiä korkeammat. Yli viikon kestäviä kovan pakkasen kausia, jollainen nytkin on ollut, on joulu-helmikuun välisenä aikana noin joka toinen talvi. Pakkanen on kovaa, kun lämpötila on maan eteläosassa alle 15, maan keskiosassa alle 20 ja maan pohjoisosassa alle 25 astetta.
Loppukuukauden pitkästä kylmästä jaksosta johtuen joulukuun keskilämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa kolmesta neljään astetta Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan keskiarvoja kylmemmät. Sen sijaan maan pohjoisosassa koko kuukauden keskilämpötila oli lähellä keskimääräisiä arvoja. Pohjois-Lapissa kuukausi oli jopa pari astetta vertailukauden keskiarvoa leudompi. Joulukuun keskilämpötila oli lounaissaaristossa 2 -5, maan länsiosassa -6 .-10 ja maan itäosassa 9 -13 astetta. Oulun ja Lapin läänissä kuukauden keskilämpötila oli 10 -15 astetta. Kylmintä oli Sallan ja Sodankylän kuntien alueella.
Joulukuussa satoi vähänlaisesti. Kuukauden sadesumma vaihteli koko maassa 10 40 millimetriin. Paikoin sademäärä jäi alle puoleen joulukuun pitkän ajan vertailuarvosta. Joulukuussa oli eri puolilla maata muutamia pyrypäiviä. Eniten lunta tuprutti 18. ja 19. joulukuuta maan etelä- ja keskiosassa sekä Oulun läänissä. Aivan joulun alla etelärannikolla saatiin vielä runsaasti lunta. Joulukuun päättyessä lumipeite vaihteli Lounais-Suomen vajaasta 20 sentistä Pohjois-Karjalan ja Luoteis-Lapin noin 50 senttiin. Ahvenanmaalle kertynyt 45 senttimetrin lumipeite oli harvinaisen paksu. Joulukuun ainoat myrskytuulet havaittiin 19. ja 20. päivänä läntisillä merialueilla.
Marraskuun myrskyt olivat merkittäviäVuoden 2001 merkittävimmät säätapahtumat olivat Ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuun kaksi voimaltaan harvinaista myrskyä. Alkuvuoden aikana ennen elokuun loppua ainoastaan helmikuussa esiintyi merialueillamme kahtena päivänä myrskyä. Koko vuoden myrskypäivien lukumäärä oli vain 14, kun vuosien 1990-2000 tilastokeskiarvo on 23 myrskypäivää vuodessa. Kesän 2001 salamamäärä jäi selvästi alle keskiarvon, mutta pääosa salamoista keskittyi rajuiksi ukkosiksi heinäkuun kolmannelle viikolle.
Vuoden keskilämpötila oli koko maassa vain vähän, 0,1 0,7 astetta vertailukauden 1971-2000 keskiarvoa korkeampi. Vuoden keskilämpötila oli Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa 5,9 7,0 astetta ja maan eteläosien sisämaassa 4,2 5,9 astetta. Maan keskiosassa vuoden keskilämpötila oli 2,3 3,5 ja Oulun läänissä sekä Lapin läänin eteläosassa 0,1 2,5 astetta. Salla-Kolari -linjan pohjoispuolella vuoden keskilämpötila oli hieman nollan alapuolella, - 0,5 -1,9 astetta.
Vuoden sademäärissä oli suuria paikallisia eroja. Vähiten satoi Pohjois-Suomen itäosassa, missä vuosisademäärät vaihtelivat 400 500 millimetriin. Muualla maassa sademäärät olivat yleisimmin 550 700 millimetriä ja siten ne olivat hyvin lähellä tavanomaisia sademääriä. Alustavien tietojen mukaan suurimmat vuosisadekertymät olivat 750 770 millimetriä. Esimerkiksi Turun lentoasemalla satoi vuonna 2001 yhteensä 786 millimetriä ja Ähtärissä 751 millimetriä; määrät olivat noin 1,2 -kertaiset keskiarvoon nähden.
Viime vuoden kuukausista tammikuu ja heinäkuu olivat koko maassa paljon keskimääräistä lämpimämmät. Kesän hellepäivät keskittyivät heinäkuuhun, jolloin oli 8 16 hellepäivää eli paikoin jopa 2 3 -kertainen määrä keskiarvoon verrattuna. Runsassateisia kuukausia olivat lähinnä kesä- ja heinäkuu sekä syyskuu. Vähäsateisin kuukausi pitkän ajan keskiarvoihin suhteutettuna oli elokuu.
Vuoden 2001 kuukausittainen sääIlmatieteen laitoksen tilastojen mukaan koko tammikuu 2001 oli vielä edellisen vuoden loka-joulukuun jatkona poikkeuksellisen leuto. Siten Suomessa oli neljä peräkkäistä erittäin leutoa kuukautta, mikä on poikkeuksellisen pitkä jakso. Tammikuun 2001 keskilämpötila oli Lapissa jopa 4 7 astetta keskimääräistä korkeampi. Lauhasta alkutalvesta johtuen luntakin oli vielä kuukauden lopussa tavallista vähemmän koko maassa.
Helmikuussa 2001 lämpötila vaihteli suuresti. Kuukausi alkoi ja päättyi hyvin kylmänä koko maassa. Kylmien jaksojen välissä oli viikon parin ajan erittäin leutoa. Pohjois-Lapissa, Inarin Nellimissä mitattiin 40,9 astetta koko talven 2000-2001 kylmimmäksi lämpötilaksi. Helmikuu 2001 oli tavallista sateisempi, erityisesti maan keskiosassa satoi paikoin jopa 2,5 -kertaisesti pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Siten lumitilanne korjaantui koko maassa, ja maaliskuun alussa lumensyvyys oli maan lounaisinta osaa lukuun ottamatta keskimääräinen. Helmikuussa olivat merialueilla 11. ja 18. päivänä alkuvuoden ainoat myrskyt.
Maaliskuu oli koko maassa täysin talvinen ja tavallista kylmempi. Lapissa kuukauden keskilämpötila oli 3 5 astetta keskimääräistä alempi. Vain lyhyt leudon ja pilvisen sään jakso sattui 10. 15. päivän tienoille. Yöt olivat alku- ja loppukuussa selkeitä ja siten hyvin kylmiä. Koska kevättalvisissa korkeapaineissa sää on selkeää, aurinko lämmitti nytkin ilmaa aamun kireistä pakkaslukemista iltapäivään mennessä enimmillään parikymmentä astetta. Maaliskuussa satoi erityisen niukasti suuressa osassa Lapin lääniä. Sen sijaan maan etelä- ja keskiosan välimaastoon ja maan itäosaan sattui tavallista enemmän lumisateita. Koko maa oli lumen peitossa huhtikuuhun siirryttäessä, ja Kainuussa oli tavallista enemmän lunta.
Huhtikuu oli erityisen lämmin maan itäosassa. Kuukauden viimeinen kolmannes sujui Lappia lukuun ottamatta lähes kesäisissä lämpötiloissa. Hellerajaa, 25 astetta, hätyyteltiin Tohmajärvellä 25. päivänä. Myös Oulussa oli melkein 20 astetta loppukuun lämpöaallossa. Sateet olivat tavallista runsaammat maan länsi- ja pohjoisosassa. Kuukauden puolen välin jälkeen alkanut erittäin lämmin sää sulatti lumet nopeasti, minkä jälkeen terminen kasvukausi käynnistyi maan etelä- ja keskiosassa 0,5 1,5 viikkoa tavallista varhemmin.
Toukokuu alkoi lämpimänä, mutta koko loppukuu oli kolea ja öisin hallainen. Täten kuukausikeskilämpötila oli 0,5 1,5 astetta keskimääräistä alempi. Sateet jakautuivat hyvin epätasaisesti maan eri osien välillä. Maan etelä- ja lounaisosassa satoi tavallista vähemmän, kun taas Pohjanmaan maakunnissa ja Kainuussa sateet olivat ajankohtaan nähden runsaita.
Kesäkuun alussa oli maan etelä- ja keskiosassa vielä ankaria hallaöitä. Samaan aikaan alkukuussa Pohjois-Lapissa oli hellettä. Kesäkuun korkein lämpötila, 28,6 astetta mitattiinkin Inarin Sevettijärvellä jo 10.6. Kuivuus vaivasi maan lounaisosissa ja Koillis-Lapissa. Kesän ensimmäiset voimakkaat trombitilanteet sattuivat Rovaniemen maalaiskunnassa. Salamointi oli kuitenkin koko kesäkuussa vähäistä.
Heinäkuu oli huippuluokan hellekuukausi. Hellepäiviä, jolloin päivän ylin lämpötila on vähintään 25 astetta, oli 8 16 kappaletta, eli niitä oli kaksin- tai kolminkertainen määrä keskiarvoon verrattuna maan etelä- ja keskiosassa. Ilman kosteus oli ajoittain hyvin suuri. Suuresta ilman kosteudesta huolimatta poutapäiviä oli tavallista enemmän. Kuukauden puoleen väliin sattuneet ukonilmat salamoivat viikon aikana runsaasti. Koko kesän korkein lämpötila, 31,9 astetta mitattiin 18.7. Savonlinnassa.
Elokuu oli täysin kesäinen. Yölämpötilat olivat yleensä tavallista korkeammat, ja koko kuukausi oli 0 1,5 astetta pitkän ajan vertailuarvoja lämpimämpi. Kesäkauden viimeiset hellepäivät sattuivat maan itäosassa 16. ja 17. elokuuta. Elokuussa satoi suurimmassa osassa maata niukasti. Ruotsissa esiintyneet runsaat sateet ulottuivat vain meidän länsi- ja lounaisrannikollemme. Ensimmäinen syysmyrsky sattui 27. 28. elokuuta, ja se esiintyi pääasiassa eteläisillä merialueillamme. Elokuussa aurinko paistoi tavallista enemmän.
Kesäinen sää jatkui syyskuussa tavallista pitempään. Niinkin myöhään kuin 18. 20. syyskuuta päivälämpötilat olivat paikoin jopa 20 asteen yläpuolella. Syyskuun keskilämpötila oli koko maassa 1 2 astetta vertailukauden keskiarvoa korkeampi. Syyskuun alussa esiintyi maan länsiosassa runsaita sateita laajalla alueella. Samaan aikaan maan itäosassa oli vähäsateista. Terminen syksy alkoi pohjoisessa tavallista myöhemmin, vasta 22.-23. syyskuuta. Aivan samoina päivinä päättyi koko terminen kasvukausi Pohjois-Suomessa. Kuukauden lopussa saatiin Keski-Lappiin ensimmäinen ehjä lumipeite ja maan keskiosassa oli tuolloin paikoin hallaa.
Lokakuu oli alkupuoleltaan kolmisen viikkoa harvinaisen lämmin. Varsinkin öisin lämpötilat olivat ajankohtaan nähden erittäin korkeita. Terminen kasvukausi päättyi kertaheitolla maan etelä- ja keskiosassa vasta, kun ilma kylmeni 20. päivän tienoilla huomattavasti. Yöpakkasia oli loppukuussa muutamana yönä. Lokakuu päättyi harvinaisen tiheään lumisateeseen Etelä-Pohjanmaalla ja osassa Keski-Suomea. Puihin kertynyt painava märkä lumi katkoi puita.
Marraskuu alkoi myrskysäässä. Pyryn päivänä 1.11. vallitsi voimakas myrsky merialueilla, ja kovat tuulet aiheuttivat puustovahinkoja etenkin maan länsiosassa maa-alueilla. Marraskuun toinen erittäin voimakas myrsky alkoi Janikan päivänä 15.11. ja jatkui vielä 16.11. Tuolloin suurimmat puustovahingot sattuivat laajalla lähinnä alueella maan eteläosassa. Marraskuussa havaittiin merialueilla yhteensä seitsemänä päivänä myrskyä. Maan eteläosiin rannikon lähelle sattui marraskuussa myös useampia pyryjä. Jo 9.11. Helsingin Kaisaniemessä oli lunta 29 senttiä. Tämä lumi suli melkein kokonaan pois, kunnes 22.11. pyry kasvatti uudestaan lumen lähes 30 sentin paksuiseksi. Aivan länsirannikkoa lukuun ottamatta maa oli valkoinen joulukuun alussa. Uudellamaalla lunta oli tavanomaista paksumpi kerros, Lapissa tyypillisesti 20 40 senttiä.
Vuoden 2001 kuukausittaiset tilastot
Lisätietoja:
Ilmatieteen laitos, ilmastopalvelu, puhelin 0600 1 0601 (2,51 euroa/min+pvm, 14,90 mk/min+pvm)