Ilmanlaadun ohjearvot

Yleisön suuntaan näkyvimmät ilmanlaatunormit ovat nykyään EU:n  raja- ja tavoitearvot erilaisine tiedotusvelvoitteineen.  Vuonna 1996 voimaantulleet kansalliset ohjearvot ovat ensisijaisesti  ympäristöviranomaisten käytössä suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä. Niitä käytetään esimerkiksi päästöjä aiheuttavan toiminnan  ympäristölupamenettelyssä.

YhdisteAikaOhjearvo µg/m3Tilastollinen määrittely
Rikkidioksidi SO2

Tunti

Vuorokausi

250

80

Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste

Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo

Typpidioksidi NO2

Tunti

Vuorokausi

150

70

Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste

Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo

Hiilimonoksidi CO

Tunti

Kahdeksan tuntia

20000

8000

Tuntikeskiarvo

Liukuva keskiarvo

Kokonaisleijuma TSP

Vuorokausi

Vuosi

120

50

Vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste

Vuosikeskiarvo

Hengitettävät hiukkaset PM10Vuorokausi70Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo
Haisevat rikkiyhdisteet TRSVuorokausi10Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo, ilmaistaan rikkinä

Lisäksi ekosysteemien suojelemiseksi pitkän ajan tavoitteena on, ettei rikkilaskeuma ylitä 0,3 grammaa neliölle vuodessa.

Tarkempaa tietoa näistä säädöksistä ympäristöhallinnon sivuilta.