Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskausi
Arktisen neuvoston kaksivuotinen puheenjohtajuus siirtyi Yhdysvalloilta Suomelle toukokuussa 2017. Puheenjohtajuuskauden teemoja olivat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, kommunikaatioratkaisut ja koulutus.
Ilmatieteen laitos halusi Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuusvuoden aikana nostaa esiin jo olemassa olevaa tietoa ja kokemusta arktisesta alueesta, sen erityispiirteistä, haasteista ja siellä tapahtuvasta rajusta ilmastonmuutoksesta.

Suomen puheenjohtajuuskauden neljä prioriteettia olivat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, kommunikaatioratkaisut ja koulutus. Meteorologiseen yhteistyöhön liittyvän pääteeman tavoitteena oli parantaa arktisen alueen sää-, ilmasto ja meri-informaatiota ja siten siihen sisältyi muun muassa Suomen korkeatasoinen sää- ja meriosaaminen.
Puheenjohtajuuskauden aikana tavoitteena oli tuoda esiin suomalaista havaintotietoa, tutkimusta ja kokemusta arktisesta alueesta, sen erityispiirteistä ja haasteista. Arktinen osaamisemme pohjautuu vahvasti kokemuksiimme ja toimintaamme Itämeren vaativissa olosuhteissa.
Meteorologinen yhteistyö pähkinänkuoressa
Ilmatieteen laitoksella selkeä toimintasuunnitelma, hyväksyttiin 2016
FMI Arctic Science Networking Workshop 8/2017 tuloksena "Tutkijoiden viesti":havaintoverkoston kehittäminen; ilmastonmuutoksen ymmärtäminen, siihen sopeutumisen ja sen hillinnän tukeminen; avoimen datan kehittäminen sekä olemassa olevan hyödyntäminen mm. sään, jään, ilmaston ja meren mallintamiseen
FMI Arctic Meteorology Summit 3/2018 tuloksena "Keskeiset löydökset"
1. Meteorologia on kiinteä osa arktista yhteistyötä
2. Innovatiivisten ratkaisujen löytäminen edellyttää tehokkaampaa datan jakamista, ml. paikallinen ja alkuperäsikansojen ymmärrys ja osaaminen säästä, jäästä, lumesta ja ympäristön muutoksista
3. Kattava ilmakehän, kryosfäärin ja merten havaintoverkosto on välttämättömyys. Nyt on aika investoida koko arktisen alueen kattavaan (High Elliptical Orbit, HEO) satelliittimissioon.
SAO resoluutio 3/2018: meteorologia on kiinteä osa Arktisen neuvoston ja sen työryhmien työssä
FMI tilaisuus ministerikokouksen yhteydessä 5/2019: "Connecting Indigenous Knowledge to Meteorology"
Saavutettuja tavoitteita
"Year of Polar Prediction" (YOPP): arktisen alueen havainnoinnin ja mittaamisen intensiivikampanjalla kohti parempaa mallinnusta, arktisen alueen prosessien ja vuorovaikutusten ymmärrystä sekä palveluja
Arktinen ilmastokeskus (Arctic-RCC) aloitti v. 2017: pan-arktista ilmastotietoa dataa jakamalla ja yhdistämällä
Pan-Arctic Regional Climate Outlook Forum (PARCOF) aloitti 5/2018: pitkän aikavälin ilmastoennusteita arktiselle alueelle
Arktisen neuvoston työryhmät, erityisesti AMAP, PAME, CAFF ja EPPR: yhteistyö aloitettu, meteorologia kiinteäksi osaksi työryhmien toimintaa
Lisätietoja
Ilmatieteen laitoksen Arktinen tutkimus
Atmos-lehden artikkeli: Meteorologinen yhteistyö Arktisessa neuvostossa eteni Suomen puheenjohtajakaudella
Atmos-lehden artikkeli: Meteorologian asemaa arktisessa yhteistyössä vahvistettiin Levillä
(pdf)Exploring Common Solutions in Arctic Meteorology (Message from Scientists)
(pdf)
Meteorological Cooperation in the Arctic (pdf)