Liikenne ja puun pienpoltto merkittävimmät mustan hiilen lähteet pääkaupunkiseudulla
Paikalliset erot olivat merkittäviä ja varsinkin paikallisten lähteiden osuus mustan hiilen pitoisuudesta oli huomattava. Mustan hiilen pitoisuudet olivat suuremmat katukuilussa Mäkelänkadulla kuin pääkaupunkiseudun pientaloalueilla. Liikenneperäisten päästöjen osuus mustan hiilen pitoisuudesta oli hyvin suuri (85 %) Mäkelänkadulla, jossa mustan hiilen pitoisuudet kohosivat arkipäivisin ruuhka-aikoina ja laskivat viikonloppuisin vuodenajasta riippumatta.
Pientaloalueilla suurimmat mustan hiilen pitoisuudet havaittiin talvisin ja iltaisin, jolloin alueellisen puun pienpolton merkitys päästölähteenä kasvoi. Talvisin lähes puolet pientaloalueilla mitatusta mustasta hiilestä oli peräisin puunpoltosta. Sekä katukuilussa että pientaloalueilla mustan hiilen pitoisuudet olivat suurimmillaan, kun tuulen nopeus oli heikkoa ja näin ollen päästöjen sekoittuminen ilmakehään oli heikkoa.
Tutkimustulosten perusteella puunpolton osuus mustan hiilen pitoisuuksista on lähes samalla tasolla pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin Euroopan kaupunkiympäristöissä. Poikkeuksena voidaan mainita Lintuvaarassa havaittu suhteellisen suuri puunpolton osuus kesällä, mikä mahdollisesti johtuu suomalaisesta saunakulttuurista. Pääsääntöisesti pientaloaluiden mustan hiilen pitoisuudet olivat kuitenkin alhaisemmat kuin muualla Euroopan kaupunkiympäristöissä, kun taas Mäkelänkadulla pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin yleisesti ottaen Euroopassa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mustan hiilen paikallisten lähteiden tunnistamisessa ja päästöjen strategisessa vähentämisessä.
Mustan hiilen pitoisuuksia ja lähteitä tutkittiin pääkaupunkiseudulla vilkasliikenteisessä katukuilussa Mäkelänkadulla sekä pientaloalueilla Espoon Lintuvaarassa ja Vantaan Rekolassa. Mittaukset suoritettiin jatkuvatoimisesti ja tutkimuksessa käytetty aineisto kattoi aikavälin vuoden 2015 lokakuusta vuoden 2017 toukokuuhun. Tutkimuksessa keskityttiin puun pienpolton ja liikenteen vaikutuksiin mustan hiilen pitoisuuksissa käyttäen vertaisarvioidusta kirjallisuudesta tuttuja menetelmiä.
Tutkimusyhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa olivat Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Metropolia ja Tampereen teknillinen yliopisto. Tutkimuksen rahoituksesta osa oli TEKESin rahoittamaa INKA-ILMA/EAKR-projektia (TEKES nro: 4588/31/2015) ja osa HAQT-projektia (Helsinki metropolitan Air Quality Testbed), jota suoritetaan Uudenmaan liiton myöntämällä Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella (projekti HAQT, AIKO014).
Lisätietoja:
Aku Helin, tutkija, Ilmatieteen laitos, puh. 050 307 6414, aku.helin@fmi.fi
Hilkka Timonen, tutkija, Ilmatieteen laitos, puh. 050 380 2864, hilkka.timonen@fmi.fi
Helin, A., Niemi, J.V., Virkkula, A., Pirjola, L., Teinilä, K., Backman, J., Aurela, M., Saarikoski, S., Rönkkö, T., Asmi, E. & Timonen, H.: Characteristics and source apportionment of black carbon in the Helsinki metropolitan area, Finland, Atmospheric Environment, 190, 87–98, 2018.