Ilmatieteen laitos seuraa Etelämantereen otsonikadon tilannetta

Ilmatieteen laitos mittaa UV-säteilyä Suomen lisäksi Etelämantereella. Ilmatieteen laitos on tehnyt läheistä yhteistyötä Argentiinan meteorologisen laitoksen, Servicio Meteorológico Nacional (SMN), kanssa jo pitkään. Vuonna 1988 laitokset aloittivat yhdessä otsoniluotausten tekemisen Etelämantereella sijaitsevalta Marambion tutkimusasemalta. Luotauksia tehdään siellä yhä edelleen. "Otsoniluotausaikasarja antaa arvokasta tietoa keväisen otsonikadon kehittymisestä eteläisellä napa-alueella, sillä Marambion asema sijaitsee sopivasti otsonikatoon vaikuttavan polaaripyörteen sisäpuolella, ulkopuolella tai rajalla pyörteen liikkeistä riippuen, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala kertoo. "Nyt ollaan juuri lähestymässä ajankohtaa, jolloin otsonikerros on Marambiossa tyypillisesti ohuimmillaan", Lakkala sanoo.

UV-indeksi voi olla Marambion asemalla jopa yli 10, kun asema on otsonikatoalueen sisäpuolella. Tämä on paljon, sillä Marambion leveyspiiri vastaa Suomessa Kajaanin korkeutta. Etelä-Suomessa kesän korkein UV-indeksi on6-7 ja Lapissa 5-6", toteaa Lakkala.

Pitkä mittausaikasarja on tutkimuksen kannalta arvokas

Mielenkiintoisen sijaintinsa ansiosta Marambio valittiin espanjalais-suomalais-argentiinalaisena yhteistyönä toteutetun Antarctic NILU-UV -mittausverkoston yhdeksi asemaksi. Mittausverkoston tarkoituksena oli mitata UV-säteilyä, fotosynteettisesti aktiivista säteilyä sekä kokonaisotsonia. Ilmatieteen laitos oli vastuussa Marambion ja Ushuaian asemien UV-mittausten laadunvarmistuksesta huolehtimalla asemien mittausten vertailukelpoisuudesta. Mittausverkoston mittaukset loppuivat vuonna 2012 laitteiden ikääntymisen vuoksi.

NILU-UV -laitteella mitatun kymmenvuotisen UV-aikasarjan jatkamiseksi Ilmatieteen laitos on hankkinut kaksi GUV-monikaistaradiometria, jotka mittaavat UV-säteilyä viidellä aallonpituudella. Lisäksi laitteet mittaavat näkyvää valoa ja fotosynteettisesti aktiivista säteilyä. Laitteilla voi saada tietoa myös pilven optisesta paksuudesta sekä kokonaisotsonin määrästä. Tämä mahdollistaa maanpinnalle saapuvan UV-säteilyn määrään vaikuttavien tekijöiden kokonaisvaltaisen tutkimisen.

Ilmatieteen laitoksen kahden GUV-mittalaitteen mittauksia verrattiin Sodankylässä tehtyihin UV-mittauksiin ensimmäistä kertaa kesällä 2016 (kuva 1), minkä jälkeen toinen laitteista lähti asennettavaksi Marambion asemalle. Mittausten laatu ja vertailukelpoisuus Pohjois-Amerikan ja Euroopan mittausten kanssa varmistetaan kierrättämällä kahta GUV-laitetta siten, että toinen on aina mittaamassa Marambiossa ja toinen vertailussa tai kalibroinnissa Suomessa tai Yhdysvalloissa.

"Ilmatieteen laitoksella onkin käytössään arvokas UV-aikasarja tutkimustarkoitusta varten, kun yhdistetään NILU-UV-laitteiden vuoden 2000 alussa alkaneet mittaukset, Ilmatieteen laitoksen Marambion aseman UV-albedomittaukset ja vuonna 2017 alkaneet GUV-mittaukset", tiivistää Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala. 

Lisätietoja:

Kaisa Lakkala, kaisa.lakkala@fmi.fi

Kuva 1 . Ensimmäiset GUV-vertailumittaukset Sodankylän Avaruuskeskuksen mittaustasanteella. Taustalla vasemmalla näkyy globaalisäteilyä mittaava pyranometri sekä UV-säteilyä mittaava radiometri, oikealla kaksi Brewer-tarkkuusspektroradiometriä.

Kuva 2.  IL:n uusi GUV-UV radiometri ja laitteen asentaneet SMN:n työntekijät Marco Albertini (vas) ja Marcos Moreno (oik) Ricardo Sanchezin johdolla.