Kolme vuotta Ilmatieteen laitoksen avointa dataa

Koneluettava data on kiinnostanut sekä yksittäisiä sovelluskehittäjiä, yrityksiä, tutkijoita että säätiedon loppukäyttäjiä. Sen avulla on toteutettu jo monia uusia, kansalaisia hyödyttäviä palveluita.

Ilmaieteen laitoksen tietovarantojen avaus aloitettiin kesällä 2013. Tietovarannoistamme on avattu koneluettavassa muodossa muun muassa reaaliaikaisia havaintoja havaintoasemilta, ilmastotilastoja lähes 60 vuoden ajalta sekä sääennustemalleja. Aineistojen avausta on jatkettu julkaisemalla muun muassa lentosäähavaintoja ja auringon säteilyhavaintoja. Viimeksi heinäkuussa avoimeen dataan lisättiin aaltohavainnot ja muut poijuilla tehtävät merisäähavainnot.

Ilmatieteen laitoksen avoimen datan palvelusta on saatavissa myös Liikenneviraston tiesäähavaintoja, Säteilyturvakeskuksen mittauksia sekä kuntien ilmanlaatumittauksia.

Elokuuhun 2016 mennessä Ilmatieteen laitoksen avoimen datan palveluun on tehty noin 11 700 rekisteröitymistä. Katselu- ja latauspalveluistamme ladataan joka vuorokausi dataa keskimäärin 450 000 tietoyksikköä eli noin 5,2 latausta sekunnissa.

Ilmatieteen laitoksen avoimen datan palvelu koostuu kolmesta eri osasta: katalogipalvelusta (CSW), katselupalvelusta (WMS) ja latauspalvelusta (WFS). Katselupalvelu sisältää valmiita visualisointeja suosituimmille aineistoille esimerkinomaista käyttöä varten. Latauspalvelusta käyttäjä voi hakea datan omaan käyttöönsä.

Avoimen datan katselu- että latauspalvelut tarjoavat ainoastaan koneluettavan rajapinnan. Avoimen datan käyttöönotto vaatii tietoteknistä osaamista. Myös meteorologisten aineistojen ja konventioiden tuntemuksesta on hyötyä. Ilmatieteen laitos tarjoaa konsultointipalveluja avoimesta datasta kiinnostuneille asiakkaille.

Säähavainnot ja ennusteet kiinnostavat eniten

Lähtökohtaisesti Ilmatieteen laitoksella ei ole tietoa siitä, mihin ja miten dataamme hyödynnetään. Tilastoistamme voimme kuitenkin nähdä mitkä datatyypit avoimen datan palveluun rekisteröityneitä ovat eniten kiinnostaneet.

Avoimen datan latauspalvelun (WFS) suosituimpia datatyyppejä latauskertojen perusteella olivat vuonna 2015 hetkelliset säähavainnot, sääennustedata HIRLAM ja säätutkahavainnot (WMS). Samaan aikaan katselupalvelun (WMS) suosituimmat datatyypit olivat hetkelliset säähavainnot, sääennustedata HIRLAM ja säähavaintojen vuorokausiarvot.

Aineistojen suosiota vertaillessa on huomioitava, että toisia havaintoja on ladattava useammin kuin toisia. Esimerkiksi säätutkahavainnot päivittyvät 5 minuutin välein, kun sääennusteet ainoastaan kuuden tunnin välein. Sääennustedata haetaan pääsääntöisesti piste-ennusteina vapaavalintaisiin koordinaatteihin.

Tutustu avoimen datan palveluihin

Esimerkkejä palveluista, jotka hyödyntävät Ilmatieteen laitoksen avointa dataa