Uutinen 27.5.2020

Joukkoistettujen säähavaintojen määrä kasvaa, näin voit osallistua

Ilmatieteen laitos on kerännyt kansalaisten omia sää- ja merihavaintoja jo kolmen vuoden ajan. Uusia tapoja kerätä säähavaintoja kehitetään koko ajan.

Tähän mennessä Ilmatieteen laitokselle on lähetetty jo yli 90 000 säähavaintoa Omat havainnot -palvelussa. Selkeästi eniten on raportoitu kesällä sateista ja ukkosista, talvisin puolestaan lumisateesta, lumen syvyydestä ja jalankulkuliukkaudesta.

Kansalaisten tekemiä havaintoja seurataan Ilmatieteen laitoksen sää- ja meripäivystyksessä, jossa ne parantavat tietämystä paikallisista olosuhteista sekä sääilmiöiden vaikuttavuudesta. Parantunut tilannekuva vallitsevasta säästä tukee etenkin lähihetkien eli seuraavien tuntien varoitusten laatimista.

"Innokkaimmat ovat lähettäneet säähavaintoja sovelluksella päivittäin. Havaintoja tarvitaan kuitenkin lisää, jotta lähihetkivaroituksista ja vaikutusennusteista saadaan entistä tarkempia", sanoo Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Ismo Karjalainen

_"_Kesällä toivomme saavamme laadukkaita havaintoja etenkin rakeista, ukkospuuskista ja syöksyvirtauksista sekä pilvisyyshavaintoja vyörypilvistä. Tänä keväänä palveluun lisättyjä pilvisyyshavaintoja on saatu jo muutamia satoja näyttävine valokuvineen. Myös raehavaintoja on tullut runsaasti, pelkästään 29.4.2020 niitä kertyi 40 kappaletta eri puolelta Suomea", Karjalainen sanoo. Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, Tulvakeskus, toivoo tulvahavaintoja Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta, joissa ennätystulvat ovat tänä keväänä mahdollisia.

Säähavaintoon voi nyt liittää valokuvan

Ihmisten omat säähavainnot täydentävät Ilmatieteen laitoksen virallisten havaintoasemien keräämiä sää- ja merihavaintoja sekä antavat tietoa myös sellaisista ilmiöistä, joita automaattiset havaintoasemat eivät pysty mittaamaan. Samalla Omat havainnot -palvelu toimii käyttäjälleen kevyenä sääpäiväkirjana, johon voi merkitä talteen kiinnostavia säätapahtumia.

Palvelun kautta voi ilmoittaa havaintoja seuraavista sääilmiöistä: sade, ukkonen, sumu, veden pintalämpötila, trombit, jään paksuus, lumensyvyys, tulvat, tuulivahingot, rakeet, jalankulkuliukkaus ja sään aiheuttama tieliikennehäiriö. Uusimpina suureina palveluun on lisätty pilvisyys ja tykkylumi.

Kuva: Pirjo Koski, otettu Laitilassa 17.5.2020.

Viime vuoden lopulla Omat havainnot -toimintoon lisättiin mahdollisuus lähettää valokuvia havaituista ilmiöistä suoraan Ilmatieteen laitokselle. Valokuvien avulla havainnoista saadaan usein enemmän tilannetietoa kuin kuvattomista havainnoista. Valokuvat voidaan näyttää myös muille sovelluksen käyttäjille, ja niitä voi jakaa sosiaalisessa mediassa esimerkiksi aihetunnisteella #omathavainnot. Valokuvien lähettäminen Ilmatieteen laitokselle edellyttää palveluun rekisteröitymistä puhelinnumerolla. Halutessaan asetuksissa voi ilmoittaa oman nimensä, jolloin valokuvan ottajan nimi ilmoitetaan kuvan yhteydessä. Valokuvia voidaan hyödyntää Ilmatieteen laitoksen verkkopalveluissa.

Yhteistyötä myrskybongareiden kanssa

Omat havainnot -toiminnon käytön lisäämiseksi Ilmatieteen laitos on kartoittanut mahdollisia yhteistyötahoja kansalaishavaintojen tekemiseen ja hyödyntämiseen. Jo kesällä 2019 tehtiin kokeilu Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n Myrskybongaus-harrasteryhmän kanssa havaintoihin liitettyjen valokuvien osalta.

Myrskybongarit valokuvaavat ja tutkivat sään ääri-ilmiöitä jahtaamalla eli menemällä sinne, missä esimerkiksi ukkostaa voimakkaasti. Monesti myrskybongarit auttavat viranomaisia, kuten Ilmatieteen laitosta, ja esimerkiksi sähköyhtiöitä tuottamalla reaaliaikaisia havaintoja myrskytuhoista.

"Sääsovelluksella tehdään havaintoja kentältä reaaliajassa, jolloin tieto välittyy nopeasti Ilmatieteen laitokselle. Harrastajilla on paljon meteorologista osaamista äärisäästä, joten harrastajien kautta Ilmatieteen laitokselle tuleva tieto on varmasti paikkaansa pitävää. Havaintosovellus on helppokäyttöinen ja nopea myrskybongaustilanteisiin, joissa aikaa havainnon tekemiseen ei ole liikaa", toteaa harrasteryhmän ydinporukkaan kuuluva Esa Palmi.

Myös kansalaisten omien sääasemien dataa hyödynnetään jo

Kansalaishavaintojen hyödyntäminen ei ole jäämässä yksin manuaalihavaintojen varaan. Selvittelyssä ovat jo pidemmän aikaa olleet automaattisten kotisääasemien ja muiden datalähteiden, kuten esineiden Internetin, tuomat mahdollisuudet. Nämä aineistot täydentäisivät Ilmatieteen laitoksen omaa havaintoverkkoa erityisesti alueilla, joilla varsinaisia sääasemia on harvassa.

"Vastaanotamme jo tällä hetkellä dataa Netatmolta, jonka valmistamat sääasemat mittaavat mm. lämpötilaa, kosteutta, ilmanpainetta ja osa asemista lisäksi tuulta ja sadetta. Kartoitamme myös muita vastaavia datalähteitä ja olemme kehittämässä rajapintaa, jonka kautta havaintodataa voisi toimittaa meille riippumatta siitä, minkä valmistajan laitteita käyttää", kehityspäällikkö Lasse Latva Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Omaa sääasemaa asennettaessa on tärkeää sijoittaa mittalaitteet oikeille paikoille, jotta säähavainnot ovat mahdollisimman käyttökelpoisia. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla on kattava ohje oman sääaseman pystyttämistä varten.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitoksen Omat havainnot -palvelun esittely ja käyttöohjeet osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi/omat-havainnot