Tehokkaimmat ilmastotoimet selviävät mittaamalla
Pallaksen mittausasemalla tuotetaan kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää tutkimustietoa arktisen alueen ilmakehästä ja ekosysteemeistä. Kuva: Timo Lindholm.Kun tehdään ilmastoon liittyviä päätöksiä, tarvitaan tietoa ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimenpiteiden vaikutuksista. Jotta hillintätoimien vaikuttavuus saadaan selville, tarvitaan jatkuvasti tehtävää, pitkäjänteistä mittaamista ja tutkimusta.
"Mitä tarkemmin kasvihuonekaasujen ja pienhiukkasten lähteitä ja nieluja pystytään seuramaan, sitä tehokkaammin voidaan valita vaikuttavimmat keinot, joilla ilmastonmuutosta voidaan suitsia", sanoo Ilmatieteen laitoksen ilmastontutkimuksen toimialajohtaja Hannele Korhonen.
Mittausten avulla saatu tieto auttaa myös sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin parhaalla mahdollisella tavalla. Mittausten avulla saadaan esimerkiksi ajantasaista tietoa tulvista, metsäpaloista sekä voidaan seurata merten jäätilannetta ja UV-säteilyä.
Mittauksia tehdään merestä avaruuteen
Ilmatieteen laitoksella mittauksia tehdään lukuisilla menetelmillä. Mittaukset kattavat koko ilmakehän aina maaperästä ja merestä avaruuteen asti. Meren lämpötila ja virtaukset sekä sateet, tuulet ja lumensyvyys ovat esimerkkejä mitattavista suureista.
Ilmatieteen laitoksella tutkitaan, miten kasvillisuus ja maaperä voivat sitoa hiiltä tehokkaimmin ja miten hiilensidonta voidaan luotettavasti mitata. Tietoja maaperän hiilensidonnasta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi tuotteiden hiilijalanjäljen laskemisessa.
Avaruutta kiertävillä satelliiteilla voidaan määrittää ilmaston lämpenemiseen vaikuttavien kasvihuonekaasujen pitoisuuksia. Satelliittien keräämän datan avulla voidaan selvittää, mistä kasvihuonekaasuja niitä syntyy ja mihin niitä sitoutuu.
Rajat ylittävä ilmiö vaatii kansainvälistä yhteistyötä
Ilmastonmuutos on globaali ilmiö. Kansainvälinen yhteistyö on siksi välttämätöntä sen tutkimiseksi.
Euroopan ja maailman laajuiset tutkimusverkostot tuottavat tietoa monimutkaisesta ilmastojärjestelmästä. Tietoja hyödynnetään esimerkiksi kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raporteissa.
Suomella on mittausverkostoissa keskeinen tehtävä. Euroopan kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan sekä ilmakehän pienhiukkasten, pilvien ja hivenkaasujen seurantaan keskittyviä tutkimusverkostoja johdetaan Suomessa.
"Mittausten avulla voidaan seurata esimerkiksi sitä, miten kansainväliset päästövähennystavoitteet toteutuvat ja vaikuttavat ilmastonmuutoksen etenemiseen", Hannele Korhonen kertoo.