 |
|
|
|
Tutkimus | Otsoni | Stratosfäärin otsoni - Mitä on UV-säteily?
Mitä on ultraviolettisäteily?
Aurinko säteilee maan ilmakehään saapuvaa lyhytaaltoista säteilyä, joka jakautuu ultraviolettisäteilyyn (8 %) kokonaisenergiasta, näkyvään valoon (39 %) sekä infrapuna- eli lämpösäteilyyn (53 %).
Lyhytaaltoinen UV-säteily jaetaan kolmeen osaan aallonpituuden (l) mukaan: UV-C (200 nm < l < 280 nm), UV-B (280 < l < 315 nm) ja UV-A (315< l < 400 nm). Ilmakehän happi vaimentaa UV-C-säteilyn ilmakehän yläosissa, ja tätä biosfäärille tuhoisaa säteilyä ei saada ilmakehän alaosiin eikä maanpinnalle lainkaan.
UV-B-säteily johtaa solujen DNA:n kemiallisen rakenteen muutoksiin, joista osa on haitallisia. Ilmakehän otsoni vaimentaa auringon UV-B-säteilyä siten, että säteilyn voimakkuus on eri leveysasteilla niiden luontaiselle biosfäärille turvallisella tasolla. Sijainti maapallolla sekä vuoden- ja vuorokaudenaika vaikuttavat keskeisesti maanpinnalla havaittavan UV-B-säteilyn voimakkuuteen. Otsonin lisäksi UV-B-säteilyä vaimentavat ilmakehän hiukkaset eli aerosolit sekä pilvisyys. Mitä tummempi pilvi, sitä voimakkaammin se vaimentaa UV-B-säteilyä. Paksu sadepilvi voi vaimentaa UV-säteilyä jopa 70 %. Huomattava kuitenkin on, että näkyvää valoa vastaava pilvi vaimentaa vieläkin enemmän, joten UV-säteilyä pilvet suodattavat vähemmän kuin näkyvää valoa.
Noin puolet maanpinnalle saapuvasta UV-säteilystä on ns. suoraa säteilyä, jolta voi suojautua esimerkiksi hatun tai auringonvarjon avulla. Iho voi silti palaa varjossakin, sillä puolet UV-säteilystä on ns. hajasäteilyä. Hajasäteily syntyy ilmakehän kaasujen ja hiukkasten sirottaessa säteilyä.
UV-säteily on voimakkaimmillaan keskikesällä keskipäivän aikaan. Nykyisen kellonaikajärjestelmän vuoksi auringon säteily on Suomen kesäaikana voimakkaimmillaan noin kello 12-15 välisenä aikana.
Sivun alkuun Takaisin etusivulle
|
|
|
|