Sadetta ja poutaa

Yhden millimetrin sademäärä tarkoittaa, että yhden neliömetrin pinta-alalle kertyy yksi litra vettä. Jos vesi leviäisi tasaisesti, niin sitä olisi yhden millimetrin paksuinen kerros.

Sääennusteiden pouta sallii vähäisen sateen eli alle 0,3 mm seuraavan 24 tunnin aikana.

Vuorokausisademääriin pohjautuvat sanonnat

  • poutaa alle 0,3 mm

  • vähän sadetta 0,3–0,9 mm

  • sadetta 1,0–4,4 mm

  • runsasta sadetta 4,5 mm tai enemmän

Kaksi työntekijää huoltamassa säähavaintoasemaa.
Kuvassa asennetaan tuulisuojaa sademittarin ympärillä, kuva Tero Pajukallio, Diaidea.

Tilastojen sadepäivät

Ilmastotilaston sademääräluokkien avulla lasketaan sadepäivät kuukaudessa. Sateen tilastopäivät ovat vakiintuneet, mutta poikkeavat ennusteissa käytetyistä rajoista. Erilaisiksi sadepäiviksi luokitellaan ne päivät, jolloin vuorokauden sademäärä on vähintään 0,1 mm, 1 mm ja 10 mm. 

Mistä pilvestä sade tulee?

  • Kuurosateet tulevat kuuro- ja ukkospilvistä eli cumulonimbuksista.

  • Sade on laajasta sadepilvestä eli nimbostratuksesta tai altostratuksesta eli verhopilvestä. Jos sateessa on selviä pitempiä taukoja puhutaan ajoittaisesta sateesta. Silloin sadealue on hajanainen.

  • Tihkusadetta tulee tyypillisesti sumupilvestä eli stratuksesta. Tihkusateessa pisarat ovat niin pieniä, etteivät ne näy esimerkiksi lätäkön pinnalla.

Todennäköisyys sade-ennusteissa

Sademäärä ja sateen todennäköisyys eivät riipu toisistaan. Esimerkiksi paikallissään ennusteessa voi olla pieni sateen todennäköisyys mutta sademäärä on samaan aikaan iso. Silloin sade ei ole kovin todennäköistä, mutta jos sataa, sadetta tulee runsaasti.

Todennäköisyyttä ilmaistaan usein sääennusteissa sanallisesti. Voidaan käyttää joko paikallista todennäköisyyttä tai sitä kuinka laajalti alueella tulee sadetta tai sadekuuroja.

Paikallinen todennäköisyys

  • Alle 10 %  poutaa

  • 10–30 %   pieni sateen tai sadekuurojen mahdollisuus

  • 30–70 %   kohtalainen sateen tai sadekuurojen mahdollisuus

  • 70–90 %   suuri sateen tai sadekuurojen mahdollisuus

  • yli 90 %     yleisesti sadetta tai sadekuuroja

Alueellinen todennäköisyys

  • paikoin, noin 30 % alueesta sadetta tai sadekuuroja

  • monin paikoin, noin 70 % alueesta sadetta tai sadekuuroja

  • yleisesti noin 90 % alueesta sadetta tai sadekuuroja

Sateen vuodenaikaisvaihtelu

Suomen ilmastolle on tyypillistä, että talvella sataa usein, mutta sade on heikkoa. Lämpimämpään kesäiseen ilmaan mahtuu enemmän kosteutta, josta sadettakin tulee runsaammin. Kesällä sataakin vähemmän aikaa, mutta hetkellisesti välillä ravakasti. Kesällä suuri osa sateista on kuurosateita, jotka tyypillisesti esiintyvät iltapäivisin ja kestävät tavallisesti 20–30 minuuttia. Yhtenäisten kesäsateiden kesto on yleensä nelisen tuntia. Talvisateet voivat kestää useita tunteja.

Sateen rankkuus

Rankalla sateella tarkoitetaan, että hetkellisesti tulee paljon vettä. Tyypillisesti rankat sateet liittyvät sadekuuroihin ja varsinkin ukonilmoihin. Runsaalla sateella tarkoitetaan, että pitemmän ajan, esimerkiksi vuorokauden, kuluessa tulee yhteensä paljon vettä.

Rankkasadeasteikko

  • 2,5 mm 5 minuutissa

  • 5,5 mm 30 minuutissa

  • 7,0 mm 1 tunnissa

  • 10 mm 4 tunnissa

  • 15 mm 12 tunnissa

  • 20 mm 24 tunnissa 

Tällaiset sateen intensiteetit (voimakkuudet) eivät kuitenkaan ole harvinaisia, sillä ne toistuvat yhdellä mittauspaikalla muutaman kerran kesässä.

Ilmasto-opas.fi-palvelusta löytyy lyhytkestoisten sateiden rankkuutta ja paikallista toistuvuusaikaa Suomessa kuvaava kuvaaja.

24.2.2023