 |
|
|
|
Sää ja ilmasto | Ilmastotilastot | Trombitilastot 1997-2007
Trombitilastot 1997 - 2007
Ilmatieteen laitokselle saatujen trombihavaintojen määrä vaihtelee kymmenestä kolmeenkymmeneen. Vuonna 2005 trombihavaintoja saatiin aikaisempaa enemmän.
Vuosien 1997-2007 trombitiedot ovat tarkastettuja ja luotettavia trombihavaintoja. Toisinaan ukkospilveen liittyvä muukin voimakas tuuli kuten syöksyvirtaus voi kaataa metsää. Puunkaadoissa on erona, että trombi heittää puut sikin sokin ja ristikkän (kuva alempana tällä sivulla), kun taas syöksyvirtauksessa puut kaatuvat yhdensuuntaisesti. Heikommat trombit nostavat kevyitä rakennelmia ilmaan ja ne paiskautuvat minne sattuu. Valitettavasti trombin syntyä ei pystytä ennustamaan tarkasti. Yleisluonteisesti voidaan kuitenkin varoittaa, että säätyyppi saattaa olla otollinen trombien synnylle.
Kesän 1997 alussa tuli Ilmatieteen laitokselle runsaasti yhteydenottoja trombi- ja muita pyörrehavainnoista. Tuolloin alettiin kerätä tietoja kaikilta tahoilta kuten lehdistä, puhelintiedusteluista yms. WWW-palautejärjestelmä saatiin käyttöön vuonna 2001. Myös opinnäytetyö valmistui, joka sisälsi tarkistetun aineiston vuosilta 1997-1999.
Vuosina 1997 - 2000 trombeja havaittiin Suomessa kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana. Yli puolet havainnoista tehtiin heinäkuussa ja noin 20 % kesäkuussa. Järvien ja meren yläpuolella trombeja esiintyi eniten loppukesällä pintavesien lämmettyä. Suurin osa trombeista havaittiin klo 11 ja klo 21 välisenä aikana. Vesistön tai meren yläpuolella syntyneet trombit esiintyivät puolen päivän aikaan ja iltapäivällä, maalla trombeja havaittiin eniten iltapäivällä ja illalla.
Trombitapaukset kuukausittain alustan mukaan vuosina 1997-2000.
Trombien esiintymisen vuorokausijakauma alustan mukaan vuosina 1997 - 2000.
Silminnäkijäin havaintoilmoitustenkaan avulla ei saada aivan kattavasti tietoja koko maassa sattuneista erilaisista pyörretuulista, sillä Suomessa on paljon saloseutuja, joihin trombit voivat myös sattua, ja vasta paljon jälkikäteen havaitaan esimerkiksi puunkaadot.
Uusikaupunki 21.7.2005
Kuvat: Seppo Urpunen 21.7.2005 noin klo 10.
Uudenkaupungin keskustasta Lepäisten suuntaan noin kilometrin päästä 21. heinäkuuta 2005 kuvattu trombi, joka ilmeni suppilopilvenä. Seppo Urpunen kuvailee tapahtumaa näin: " Näimme melkein yläpuolella olevassa pilvessä alkavan pyörteen, joka kurottautui kohti maata. Ajoimme eteenpäin paremman havaintopaikan toivossa. Löysimme kilometrin - parin päästä aukean paikan, josta saimme nähdä vaikuttavan näyn. Sain samalla otettua kamerallani kuvia pyörteen "loppuepisodista".
Ruotsinpyhtää Ahvenkoski 23.7.2005
Kuvat: Mikko Vänttinen 23.7.2005 noin klo 18
Ruotsinpyhtään Ahvenkoskella 23. heinäkuuta 2005 kuvattu trombin elinkaari. Ylimpänäon alkutilanne, keskellä täysi vaihe ja alhaalla pyörre alkaa loppua. Kuvat on julkaistu myös Kymen Sanomissa.
Pohjois-Karjalassa voimakkaan ukkospilven yhteydessä 20. elokuuta syntyneet tuulivahingot aiheutti Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi. Trombeja on vahinkoalueella saattanut esiintyä peräkkäin muutamia ja lisäksi puustoa kaatoivat pienialaiset hyvin voimakkaat ukkospuuskat eli syöksyvirtaukset.
Piirros ja selostus: Ilmatieteen laitos, Turvallisuuspalvelu, Ari-Juhani Punkka ja Jenni Teittinen.
Ilmatieteen laitoksen tekemän tuhojälkitutkimuksen mukaan tuulivahinkoja esiintyi kahdella toisistaan erillisellä alueella. Ensimmäiset vahingot (kuvassa vasemmalla) syntyivät likimain Sysmäjärven ja valtatien 17 välisellä alueella lähellä Joensuun ja Outokummun kunnanrajaa. Tämän jälkeen useat silminnäkijät havaitsivat vesipatsaan Viinijärvellä, jossa pyörre kaatoi puita saarista ja aiheutti vahinkoa myös muutamille rakennuksille. Vesistön ylityksen jälkeen trombi lienee heikennyt Laikanlahden lähistöllä.
Toisen, laajemman tuulivahinkoalueen alkupää sijaitsi Sotkuman koillispuolella (kuvassa oikealla). Tästä Höytiäisen länsirantaa kohti vahinkoalueen leveys kasvoi ja vahinkojen laatu paheni siten, että Katintiellä kaatuneiden puiden ura oli jo pari sataa metriä leveä. Trombi jatkoi matkaansa voimakkaana Höytiäisen yli ja nousi maihin Höytiäisen rantatiellä. Rannasta trombin reitti jatkui sisämaahan aina Latvajärven yli, minkä jälkeen pyörre todennäköisesti heikkeni. Toisella vahinkoalueella aiheutui runsaasti vahinkoja myös rakennuksille ja pyörre lennätti mukanaan suurehkoja esineitä jopa yli kilometrin matkan.
Kuva: Ari-Juhani Punkka
Puut ovat kaatuneet aivan ristikkäin, joka on tyypillinen trombin jälkeensä jättämä jälki. Kuva on otettu Katintien läheisyydessä Kunnasniemellä 25.8.2004.
Ilmatieteen laitoksen tilastoinnin mukaan yhtä voimakas kuin Kontiolahdella 20.8.2004 sattunut trombi havaittiin Suomessa edellisen kerran Mikkelissä 12.6.1998. Tällöin pahoja tuulivahinkoja syntyi lähes 10 kilometrin matkalla. Suomessa voimakkain tunnettu pyörremyrskytapaus sattui vuonna 1934 Kiuruvedellä. Tapahtumasta säilyneen kuvamateriaalin perusteella tuulen maksiminopeudeksi on arvioitu yli 93 m/s.
Kuolonuhreja on trombi vaatinut meillä vuonna 1932 Nurmijärvellä ja 1934 Kiuruvedellä. Vuonna 2005 Helsingissä Talin Golfkentälle 28.8.2005 sattunut pyörre aiheutti enimmäkseen lieviä vahinkoja yhdeksälle henkilölle.
Lisää:
Trombeista lyhyesti
Trombeista laajasti
Sivun alkuun Takaisin etusivulle
|
|