 |
|
|
|
Sää ja ilmasto | Ilmastotilastot | Ilman lämpötila
Ilman lämpötila
Ilman lämpötila on tärkeä sää- ja ilmastomuuttuja. Lämpötila vaihtelee vuodesta, vuodenajasta, kuukaudesta, päivästä ja tunnista toiseen hyvinkin suuressa määrin. Lämpötilaan vaikuttavat meillä länsituulten vyöhykkeellä kunakin hetkenä paikalle virranneen ilmamassan ominaisuudet. Talvisin lämpötila määräytyykin ilmamassan mukaan. Sen sijaan, kun aurinko alkaa keväällä lämmittää, sen antaman lämpösäteilyn vaikutus on suuri päivälämpötilaan. Selkeän sään jatkuessa lämpötila laskee voimakkaasti taas yöksi. Pilvisyyden määrällä on suuri merkitys lämpötilaan kussakin säätilanteessa.
Kuvassa on esimerkki, miten lämpötila vaihteli tunneittain maaliskuussa 2004.
Keväällä ja kesällä aurinko lämmittää voimakkaasti selkeän ja kylmän yön jälkeen. Maaliskuussa lämmitys on selkeinä päivinä kaikkein suurinta. Pilvet estävät auringon lämmitystä, mutta toisaalta pilvipeite suojaa yöllä ilmaa jäähtymiseltä. Pilvisillä säillä lämpötila vaihtelee yön ja päivän välillä huomattavasti vähemmän kuin selkeällä säällä.
Pilvisyys on tärkeä tekijä päivittäisessä lämpötilavaihtelussa. Runsas pilvipeite estää tehokkaasti suoran auringonsäteilyn pääsyn maanpinnalle, mutta toisaalta pilvet estävät yöllistä kylmenemistä. Erityisen suuri on pilvien vaikutus lämpötilaa tasaavana tekijänä talvella. Pilvettömässä tilanteessa taas lämpötila vaihtelee huomattavasti enemmän. Päivisin on lämmintä ja öisin kylmää, kesällä koleaa.
Pilvisyyden vaikutusta lämpötilaan voidaan kuvata kokonaispilvisyyden mukaan prosentuaalisesti. Esimerkiksi 50% pilvisyystilanteessa puolet taivaasta on pilvien peitossa. Pilvipeitteen vaikutus lämpötilan vuorokausivaihteluun kuukausittain ilmenee alla olevista kuvista.
Selkeällä tai melkein selkeällä säällä (kokonaispilvisyys N on < 20%) päivän ja yön välinen lämpötilaero on suurin. Kun pilvisyys vaihtelee pitkin päivää (puolipilvistä luokka 41% - 60 %), se hillitsee jo lämpötilan vuorokausirytmiä selvästi. Pilvisenä päivänä (N > 81 %) kesällä on kuitenkin jonkin verraan säännöllistä vaihtelua, sen verran aurinko hajasäteilynä lämmittää. Vuodenaikaisesti erot ovat suurimmat maaliskuussa, esimerkiksi Sodankylässä noin 20 °C ja syyskuussa, jolloin päivä ja yö ovat likipitäen yhtä pitkät. Lapin hangilla on maalis- ja huhtikuussa vuorokausiero suurin, koska silloin hangista heijastuva säteily lisää vielä lämmitystä maanpinnan lähellä. Sydäntalvikuukausina vuorokausierot ovat pienimmät, koska auringonsäteily ei juurikaan vaikuta lämpöoloihin.
Suomessa on neljä vuodenaikaa, joilla on omat sääpiirteensä. Eri säämuuttujat (lämpötila, sateet, kosteus ym.) käyttäytyvät vuodenajan ja kuukauden mukaan keskimäärin tunnetulla tavalla. Eri vuosina esiintyy myös suuria poikkeuksia tavanomaisesta säästä.
Termiset vuodenajat määräytyvät lämpötilan tasoitetun vuosikäyrän avulla. Ne ovat eri pituisia maan eri osissa.
Kuvassa näkyvät termisten vuodenaikojen pituuserot maan eteläosien (Turku) ja Lapin (Sodankylä) välillä vertailukaudella 1971-2000.
Suomessa on -
terminen kesä, kun vuorokauden keskilämpötila pysyy +10 asteen yläpuolella
terminen syksy, kun vuorokauden keskilämpötila pysyy +10 ja 0 asteen välillä
terminen talvi, kun vuorokauden keskilämpötila pysyy 0 asteen alapuolella
terminen kevät, kun vuorokauden keskilämpötila pysyy 0 ja +10 asteen välillä
Kuukausikeskilämpötilojen ääriarvot ajalta 1900/1908 - 2000. Kunkin kuukauden noin sadan vuoden keskilämpötila on lilaviivalla keskivaiheilla. Sadan vuoden ajalta laskettu kuukausikeskilämpötila on hieman eri kuin esimerkiksi nyt käytössämme oleva tuoreimman 1971-2000 vertailukauden keskiarvo.
Kuvissa esitetään muutamalla paikkakunnalla havaitut ja lasketut ääriarvolämpötilat. Niitä ovat vasemmalta yhtenä päivänä mitattu ylin ja alin lämpötila, suurin ja pienin vuorokauden, kuukauden sekä vuoden keskilämpötila ajankohtineen. Paikkakunnan oman pylvään ulkopuolella ovat vastaavien suureiden Suomen ennätykset, jotka ovat vuoden 1900 alusta lähtien ennätysrekisterissämme. Kuukauden, vuodenajan ja vuoden keskilämpötilojen vaihtelut esitetään ajankohtaisina omilla sivuillaan, joihin voit hakeutua ilmastotilastot-etusivun valikoista.
Lisää:
Lämpötilan asteikot ja niihin pohjautuvat sääsanonnat
Lämpötilojen erikoistilastot sekä erikoissuureet kuten pakkaspäivät, jääpäivät, hellepäivät, pakkassumma, lämmitystarveluku ja tehoisan lämpötilan summa.
Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta
Keskimääräiset lämmitystarveluvut
Lämpötilan vuositilastoja
Vuoden lämpimin ja kylmin paikka
Helletilastoja
Kovat pakkaset 1961 lähtien
Lämpötilaennätyksiä
Lämpötilaennätykset eri jaksoina
Suomen keskilämpötilan muutokset
Ilmastonmuutos
Vertailukausi 1971-2000
Föhntuuli lämmittää talvella
Sivun alkuun Takaisin etusivulle
|
|